perjantai 7. kesäkuuta 2013

Kekseistä koottu pikakakku = uuninvälttelijän unelmakakku

Viikkokausia on helle meitä hellinyt,
en silti ole vain riippumatossa kellinyt.
Pihalla riittää puuhaa,
kun ei se sadekaan tule vaan jossain luuhaa.
Annanpa nyt muutaman neuvon, 
jotka pelastaa helteiltä voi myös Teuvon:
Kylmiä juomia runsaasti juo,
pakkasesta lisää jäitä lasiin tuo.
Varjossa hetkinen hengähdä,
sitten taas puuhiisi singahda.
Äläkä uunia päälle paa, 
ilmankin syntyy ihana kakku tää.
;D


Kuningattaren pikakakku

lähes 1 pkt Digestive -keksejä
vettä kostutukseen
reilu 1 dl - 1 1/2 dl kuningatarhilloa
2 dl mustikoita
1 pkt vadelmia (250 g)
1 prk soijakermaa (Alpron airy & creamy)
2 tl vaniljasokeria

Kastoin  keksit veteen ja ladoin lautaselle. Levitin päälle hilloa, mustikoita ja vatkattua, vaniljasokerilla maustettua kermavaahtoa. Uusi kostutettujen keksien kerros päälle ja taas hilloa ja kermavaahtoa. Päälle kaadoin rasiallisen pakastevadelmia ja vähäsen mustikoita. Koristeeksi syreeninkukkia.
Täältä näkee kakun kokoamisen oikein kuvasarjan kanssa.



Kuvassa marjat ovat vielä pakastimen jäljiltä huurteisia, mutta reilun tunnin jääkaapissaolon jälkeen olivat syötäviksi sulaneet.

Tervetuloa seuraan Marianne S!

8 kommenttia:

Nina kirjoitti...

Hemaiseva herkku! Sielläkään on pitkä hellejakso ~ jospa tuulet puhaltaisivat sen myös tänne :) helteellä ei kyllä kovin jaksamaan kakkuja paistaa, silloin tämä viileä herkku onkin aivan omiaan.

Paula kirjoitti...

Nina, täällä tosiaan on lämmintä riittänyt. Nyt helteiden onneksi lupaillaan hieman hellittävän, huh. Soisin oikein mielelläni tuulten tuovan helteen sinne :)
Olen aika tykästynyt tähän kakkuun, taaskin piti digestivejä ostaa seuraavaa pikakakkua ja seuraavia vieraita odottamaan.

Unknown kirjoitti...

Siellä pohjoisempana on tosiaan hellettä piisannut. Täällä etelässä puhaltelee jo sen verran raikkaita tuulia, että keittiöpuuhia jaksaa taas ajatella.

Paula kirjoitti...

Nyt, Outi, taisi tulla helteelle loppu! Tyytyväisenä katselen noita taivaan peittäviä harmaita pilviä. Saatanpa alkaa minäkin taas kokkaamaan.

Anonyymi kirjoitti...

Jännää miten noi 70-luvun jutut on taas muotia, niinkun tollainen keksikakku. terv. Ria

Paula kirjoitti...

Ai, tämäkö on ihan retroa. Heh, ja kerrankin olen muodikas! Paitsi, etten ole oikein missään tähän pikakakkuun törmännyt, siksi olenkin sen ilosanomaa yrittänyt hieman levittää :)

Noira kirjoitti...

Olipa piristävä runo! Kakkukin näyttää ihanalta, sireeninkukat lumoavat missä vaan. Saiskohan tästä kehiteltyä paleomman version...

Paula kirjoitti...

Kiitos Noira. Paleopikakeksikakun kehittäjältä ainakin kekseliäisyyttä vaaditaan :)